Aamusta heräillessä oli niin Insta kuin Face täynnä "Hyvää Ystävänpäivää!" toivotuksia. Kuten yleensäkin, minua tuo huvittaa. On joku juhla, niin sitä sitten toitotetaan monta päivää ennen ja jälkeen jokaisen sosiaalisen median tuutista.
Itse en ole viettänyt Ystävänpäivää koskaan. En tänäkään vuonna. Meni pitkään ennen kuin tämä kyseinen päivä ei aiheuttanut minulle surua. 20 vuoden aikana kuitenkin ensin shokista, sittemmin surusta pääsee yli vaikka koko sen hetkiseltä elämältä juuri tuona päivänä lähti pohja.
Nyt toivotin Miehelle "Hyvää Rakastavaisten päivää". No, siitähän tuli varsin mielenkiintoinen viestittely.
"Tarkoitit varmaan ystävänpäivää" ja pusu hymiö perässä.
"En. Tarkoitin Rakastavaisten päivää"
"Suomessa se on Ystävänpäivä"
"Suomessakin alunperin Rakastavaisten päivä"
"Olkoot sitten niin" ... "Hyvää ystävänpäivää kuitenkin"
"Kiitos. Samoin"
"Kiitos"
Nauratti tuo viestittely. Huomaa, että Miehelläkin alkaa reissuväsymys jo painamaan ja ikävä vaivaamaan. Kuten se vaivaa puolin ja toisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti