Ja sattuipa sitten niin - taas kerran - että teet niin tai näin, niin aina menee väärinpäin. Kyseessä on nyt sitten mielestäni aika tyypillinen suomalainen mentalitetti.
Suomalainen se tykkää valittaa. Oli aihe mikä tahansa, niin valitettavaa löytyy. Mutta että sitten asialle tekisi jotain, niin se on harvinaista. Monesti suomalainen nurisee kyllä itsekseen ja turuilla ja toreilla, mutta että valittaisi sinne minne kuuluu..? Eeeeeiiii se käy. Siinähän on riski että asia ehkä korjaantuisi ja mistäs sitten valitetaan? Tai ainakin riski että sitä yritetään korjata.
Jos nyt itse et sitten asialle teekään mitään, mutta joku toinen tekee ja löytää tahon jota alkaa kiinnostamaan miten asiat oikeasti makaa ja alkaakin tapahtumaan, niin se on vielä pahempi juttu. Et saa otettua itsellesi asiasta mitallia ja valituksen aihekin loppuu. Kunnes löytyy uusi aihe josta kitistä.
Oma mentaliteettini kuitenkin poikkeaa hieman tuosta. Jos näen ongelmakohdan joka ei toimi, niin valitan. Ongelmasta ja sen suuruudesta riippuen joko ensin vain lähipiirille tai etsin oikean tahon joka asiaan pystyy vaikuttamaan. Jos ensimmäinen taho ei saa aikaan toivottua tulosta, niin valitan seuraavalle taholle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti