keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Eräänä kauniina päivänä...

Ja niin... Yksi kaunis päivä se tulee. Aamukahvilla, kun silmät eivät ole vielä kunnolla auki, toinen vain vähän raollaan ja aivokäyrä menee täysin tasaista. Päässä ei toimi vielä mikään ajatus ja ihme että olen edes kahvit saanut keitettyä. Ilmeisestikin vain lihasmuistilla.

Kun se tuore kahvi sitten saa silmää vähän enemmän raolleen, koiraa ulos päästäessä suhteellisen raikas pakkasilman avaa silmät ja hoksaa katsella ympärille. Ja sitten... "Mitä helvettiä täällä teen!?"

Jo jonkin aikaa on olo ollut väsynyt. Unelias. Olen laittanut sen tämän ikuisen pimeyden piikkiin, kun ei voi tietää onko oikeasti yö vai päivä ja pitäisikö nukkua vai valvoa. Kroppa siten on ollut myös sitä mieltä, että kun oikeasti on yö, niin piruako sitä nukkumaan, yhtä hämärää ja pimeää kun on päivälläkin, niin voi sitä nukkua silloinkin. Eikä minulle ole koskaan ollut ongelma nukkua auringossakaan. Hyvinkin voin ottaa 4-6 tunnin unet rannalla.

Mutta tänään tuntui että heräsin. Katselin ympärilleni kun samalla lueskelin uutisia. Ja joo... on lumimyräkkää. Tiedetään. siitä varotettiin jo päivää aiemmin, että näin tulee olemaan. Ja silti ihmiset keuhkoovat lumesta. Hei haloo!!! Yhä edelleen on kyse Suomesta. näillä leveysasteilla talvi tarkoittaa että jossain kohtaa tulee lunta. Piste. Joskus sitä tulee enemmän, joskus vähemmän, mutta joka vuosi sitä lunta on tullut kuitenkin. Täällä on ihmeellisen vähän lunta nyt. Ja ilmeisesti tällä hetkellä vähemmän mitä etelä-Suomessa. Niin... ja se lumisade ei tänne yltänyt.

Muuta ihmeellistä uutisoitavaa ei sitten maailmasta oikein osunutkaan silmiin. Hetken päästä puolittaisella ajatusjuoksulla surffattuani totesinkin ottaneeni lentoliput etelään. Ei ole eka kerta kun puolitajuissani shoppaan netissä. Kerran kamalassa flunssassa tilasin pesukoneen josta seuraavana päivänä ihmettelin toimitusvahvistusta sähköpostissani. No okei.. on siis lentoliput, pitää vissiin katsoa hotellikin. Siinä vaiheessa kun tajusin lennot ottaneeni, niin olin jo aivan tajuissani kun aloin hotellia valitsemaan.

Posti toi sähkölaskun. Minuun on iskenyt laiskuus ja laitoin sähköpatterit päälle. Laiskuus siivoamaan puumujua lattialta, tyhjentämään tuhkia ja vääntämään tulia. Ja hitto! olen minä ennenkin asunut sähkölämmitteisessä talossa ja hengissä selvinnyt ja kämppäkin on ollut varsin lämmin. Eikä ne laskutkaan olleet ihan mahdottomia. Turhaan ihmiset sähkölämmitystä kauhistelevat. Onhan se kallis lämmitysmuoto muihin verrattuna.

Koko joulukuu tuli lämmitettyä sähköllä ja kokattuakin sähköllä. Tuon tuostakin leivottiin ja patterin on saaneet hohkata kunnolla. Joten odotinkin että sähkölasku on huomattavasti isompi mitä marraskuussa. Ensin katsoin varovasti laskusta kulutuksen. 3½ kertainen kulutus. AUTS. Mutta samalla silmiin osui hinta. Kilpailutin sähköyhtiöt syksyllä ja otin kiinteän hinnan tilalle pörssisähkön. mitä olen itse seurannut sähkön hintaa niin joulu- ja tammikuu ovat luonnollisesti olleet kalleimmat kuukaudet vuodessa sähkön hinnoista puhuttaessa. Mutta sitten alkoikin hymyilyttää. Hinta olikin laskenut ja osaan kyllä päätellä mistä tuo johtuu... varmasti iso vaikutus sillä kun en ole saanut yöllä nukutuksi ja olen pystynyt hyödyntämään yön edulliset tunnit sähkön kulutuksessa. Ja laskun loppusumma oli puolet siitä mitä odotin tulevaksi. :) Harvemmin sitä sähkölaskua tarkastaessa hymyilyttää, mutta nyt hymyilytti

Sähkön hinta on pörssissä ollut todella alhaalla, joskin parina päivänä on ollut myös hyvinkin korkeella, mutta se on vain hetkittäinen parin tunnin hintapiikki ja siihen aikaan meillä ei oikeastaan sähköä juuri kulu. Sen verran hassusti tuo meidän päivärytmi menee. Mutta ei se minua haittaa. :) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti