Seikkailemassa

Monesti kuulee kehuttavan Ruotsia. Sitä miten ihmiset ovat ystävällisiä ja iloisia ja Tukholma on kaunis. Hmpf. En ihan nyt allekirjoita tuota.

Tosin pitänee ottaa huomioon, että kokemukseni Tukholmasta on hyvin hyvin hyvin rajallinen ja en muista koskaan ennen omin avuin liikkuneeni Tukholmassa. Vielä kun soppaan lisätään väsymys... Mutta yksi kokemus on sellainen, että en tyrmää Ruotsia tai Tukholmaa täysin.

Ensivaikutelma Ruotsista ei ole positiivien. Kävelytie satamassa oli jalankulkijoille todella kapea, pyöräilijöille varattu tila oli parhaimmillaan 3 kertaa leveämpi. Talot olivat ankeita ja harmaita ja paikka tuntui todella sekavalta, likaiselta ja rähjäiseltä.

Maisemat ja kokemus kyllä parani keskustassa, mutta en vieläkään likaisuutta ja rähjäisyyttä ja sekavuutta poista kokemuslistalta. Oli kyllä keskustan talot kauniitakin, ne vanhat rakennukset.

Vaan niin... tarkoitus oli löytää itsensä Tukholman satamasta Cityterminaleen ja sieltä lentokenttäbussille. Satamasta kun ei suoraa yhteyttä lentokentälle ole joka on minusta todella paha miinus. 

Itse matka kävellen keskustan halki ei ole mikään ongelma, jos tavaroita on minimaalisesti. No, nyt ei ollut, joten matka jonka olisi köpötellyt muutoin noin 40 minuuttiin otti tällä kertaa 2½ tuntia. Johtuen siitä, että kasseja joutui kantamaan ja korjailemaan. Ja välillä tarkistamaan suuntaa Google Mapsista, kun ei tunne kaupunkia yhtään. Eikä auki revityt tiet muuten helpottaneet tilannetta. Ja juuri kun alkoi usko loppua, niin päädyimme Cityterminaleen. 

Busseja sitten... Ensimmäiseksi törmäsin AirShuttlen oppaaseen/markkinoijaan. Oi mitä palvelua! Nuori opas tuli sisälle näyttämään missä voin vaihtaa kruunuja ja mistä saan lipun ja kertoi suoraan että on myös toinen linja-autoyhtiö jolla pääsee kentälle ja voin itse valita kumpaa haluan käyttää. 

No, kysyin infosta mistä sainkaan niitä lippuja, meni meinaan pikkusen ohi minun väsyneiltä aivoilta. Menin Flygbussarnan tiskille ja kysyin lippuja lentokentälle. Ylimielisen oloinen nuorehko täti, kertoi että minun lippu maksaa 119 kr ja lasten liput 99 kruunua kappale. Tosin en ymmärrä millä matematiikalla hän sai yhteishinnaksi kuitenkin 2 lapsen kanssa matkustaessa 389 kruunua. Johon totesin, että menen muuten kysymään toisenkin yhtiön hinnat. Tätin selän takana kun luki isoille perhelipusta, 349 kruunua ja sitä ei edes tarjonnut. Pieni ero, mutta kuitenkin.

kävin vaihtamassa Forexilla kruunuja. Täti ehdotti, että jos olemme pitempäänkin Tukholmassa niin kannattaisi vaihtaa enemmän rahaa. Jep. Mutta kun emme ole ja en tarvitse rahaa kuin niihin bussilippuihin.

AirShuttlen tiskillä oli jonoa sen verran, että tarkistin hintoja netistä. Selvä. Mennään sillä, koska hintaperhelipulle oli 279 kruunua netistä katsottuna. Odotin tovin ja lähdin lippuja ostamaan. Leukani loksahti auki, kun pyysin perhelippua ja myyjä kysyi lasten iät. Hinta 99 kruunua, koska lapset alle 16-vuotiaat kulkevat ilmaiseksi. No, ei haittaa! Jäi sitten pari sataa kruunua ylimääräistä, jotka piti saada käytettyä ennen kuin lähdetään. Ja se ei taas sitten ollut ollenkaan ongelma. :D

Menimme bussille. Hyvä palvelu sen kuin jatkui. Annoin lipun oppaalle ja menimme bussiin. Valitsimme paikat ja kohta opas tulee sisälle kysymään haluammeko kaikki kassit ylös vai jääkö osa kasseista alas, kun lapset sinne kassinsa jo tyrkkäsivät. Kassit jäi alas. Samoin opas ojensi lipun takaisin minulle ja kertoi että saan sitä vastaan heidän toimistosta ilmaisen kahvin. Ja vielä tarkisti mihin terminaaliin haluamme että meidät viedään. Osasipa tuo vielä ulkoakin kohteiden mukaan terminaalit, mikä oli iso helpotus, koska minulla ei ollut pienintäkään hajua mistä terminaalista lentomme lähtee.. 

Jos sää olisi suosinut, niin olisimme jääneet keskustaan kiertelemään ja kuvailemaan paikkoja ja olemaan turisteja. Mutta koska satoi kiitettävästi, niin päätimme mennä lentokentälle ja tappaa aikaa.